Tässä äitienpäivän kynnyksellä minuun on iskenyt taimibuumi pahemman kerran. Ja syykin on hyvin yksinkertainen: Olen kirkkaasti enemmän jauhopeukalo kuin viherpeukalo ja toista kertaa elämässäni olen saanut siemenistä kasvamaan taimia! Tällä hetkellä on ihan sama tuottaako tomaatintaimeni satoa tai kukkivatko asterinsukuiset Samettikukat. Taimet on nyt ykkössijalla, vaikka se kuulostaisi kuinka hölmöltä. Varmasti ne joilla on näissä asioissa peukalot siellä kämmenen keskellä ymmärtävät?
Lahjaksi äideille ja mummoille lapset maalata tuhersivat omannäköisensä suojaruukut ja multaan pikku kätöset saivat upottaa siemenet. Ihan kivan kokoisiksi ehtivät nämä taimet äitienpäiväksi kasvaa. Toivotaan, että kukkivatkin!
Vaikeinta mielestäni tässä koko hommassa on kouliminen. Mistä tietää, milloin on aika koulia? Tomaatintaimet meni helposti, sillä ne olivat melko jämäköitä ja juuret vahvoja. Mutta ylläolevan Rucolan kanssa ei käynyt niin hyvin. (Kuten kuvasta näkyy) Taimet olivat yhtenä tiheänä nippuna ja juuret vaurioituvat, kun niitä yritti erotella toisistaan. Rucola on lempparini ja voisin syödä sitä kaikkien mahdollisten ruokalajien kanssa. Olisikin täydellistä jos pihallamme kasvaisi ruukut täynnänsä tuuheita Rucolapensaita.
Oikein onnellista Äitienpäivää kaikille Äideille! Kyllä meitä on aurinko tänään hellinyt. Toivotaan että samalla mallilla jatkuu. Taimetkin tykkää ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti